Laulukilpailun osallistujat valittu!

Pentti Viherluoto -laulukilpailu 2020

Ensimmäinen Pentti Viherluoto -laulukilpailu on, koronapandemian oloista huolimatta, herättänyt ilahduttavasti kiinnostusta! Kiitämme kaikkia ennakkokierroksella mukana olleita!

Ennakkoäänitteiden perusteella on Turussa 17.-18.10 pidettävään kilpailuun valittu seuraavat osallistujat:

Miesten sarja – Pertti Karjalainen, Pentti Koskimaa, Ilpo Lehtonen, Tauno Leinonen, Martti Luolamaa, Markku Luomanen, Arto Reunanen, Juha Simola, Rauno Teitti, Mauri Tuominen.

Naisten sarja – Birgit Hast, Helena Heimola, Aino Karjalainen, Terttu Karjalainen, Eija Kettunen, Sirkka Näsi, Sini Silvan, Jaana Sola, Iira Virtanen, Henriikka Välimäki.

Juniorisarja (8-15v.) – Elli Kangasperko, Sanni Kangasperko, Alli Kivijärvi. – Juniorisarjassa järjestetään mahdollisesti täydennyshaku koulujen lukuvuoden alkaessa siinä toivossa, että koululaisten opiskelu- ja harrastusolosuhteet ovat taas normalisoituneet.

Onnea jatkoon!

Seura täyttää 5 vuotta ja julistaa Viherluoto-laulukilpailun!

UUTTA TURUSSA! Pentti Viherluoto -laulukilpailu 2020 ”Puhelinlangat laulaa”.

Huhtikuussa 2015 perustettu seura kutsuu hyvän musiikin pariin sekä kuulijoita että tällä kertaa myös uusia laulajia!

TAPAHTUMAPAIKKANA Ravintola KÅRENin juhlasali, legendaarinen turkulainen juhla- ja keikkapaikka Hämeenkatu 22, 20500 Turku.

SEMIFINAALI la 17.10. FINAALI su 18.10. Kaikkia laulajia säestää Elina Ukkonen Band. Osallistujat valitaan äänitekarsinnalla.

Lue lisää tämän sivuston kohdista ”Laulukilpailu 2020” sekä ”Laulukilpailun säännöt”!

Viherluoto, Volter Kilpi ja kesän 2019 arkistoaarre!

SÄVELTÄJÄNÄ PENTTI VIHERLUOTO TUNNETAAN EHKÄ PARHAITEN ISKELMISTÄÄN: keinuvista valsseista, svengaavista fokseista, kiehtovista tangoista… Näitä syntyi erityisesti hänen varhaisemmilla vuosikymmenillään, ja jo silloin ne päätyivät myös äänilevyille ja tanssimusiikkia soittavien yhtyeitten ohjelmistoon. Aamu Airistolla, Pieni polku, Punaiset lehdet ja lukuisat muut ovat tuttuja varsinkin vanhemmalle suomalaisyleisölle sen nuoruusvuosilta, vaikka säveltäjää ei aina mainitakaan – tai kappaleet muistetaan vain tietyn laulusolistin esityksinä.

VAIHTUVAT TYYLILAJIT ja eri vuosikymmenten musiikkimaku tulevat selvästi esiin Viherluodon sävellyksiä selatessa. Varhaisimmat, 1930-luvulla alle parikymppisenä muistiin merkityt sävelmät kuvastavat hyvin aikaansa ja niitä juuria, mistä säveltäjän melodinen ajattelu on lähtenyt liikkeelle. Taustalta voi aistia niin kansanlaulujen ja piiritanssen henkeä kuin puiston lavalla esiintyneen soittokunnan tai gramofonin toistaman salonkiorkesterin ohjelmiston vaikutteita.

Radioiden yleistyessä ja sekä manner-Euroopan että USA:n kulttuurin levittäytyessä maahamme tempautuvat Viherluodon veljekset vaivatta mukaan svengiin, Aimo (nimim. Harry Etelä) sanoituksissaan ja Pentti sävelmissään. Foksi sykkii ja tango taipuu. Aimon näkymiä avarsi myös hänen perehtymisensä elokuvan maailmaan ja englanninkieleen.

1960-luvulla ns. kevyt musiikki jakaantuu entistä useampiin suuntauksiin rokin, popin, folkin, rautalangan, yhtyelaulun jne. jne. myötä. Näitä ”vaaleampia” sävyjä on aistittavissa myös Viherluodon tuon ajan sävelmissä. Toisaalta hän pysyi myös uskollisena tyylilleen, jossa puhutteleva melodian liike on aina ollut pääosassa.

Niinpä tuntuukin luontevalta, että hän seuraavina vuosikymmeninä suuntautui yhä enemmän laulelmien kirjoittamiseen. Niitä syntyi paljon sekä tilaustöinä mm. eri yhteisöille että muuten sopivien tekstien innoittamina.

HYVÄ TEKSTI ON AINA OLLUT KESKEINEN INSPIRAATION LÄHDE Pentti Viherluodon sävellystyölle. Laulelmallinen käsittely on myös selvästi ollut luontaista hänelle jo varhaisvuosina.

Tuulikannel, eräs Viherluodon upeimmista melodioista, onkin syntynyt jo nuoruusaikoina ja alkujaan Aleksis Kiven Ruususolmu-runoon: ”Kaunis impi, kysymyksein kuule…” Pentin kertoman mukaan Kiven tekstin säveltäminen tuntui kuitenkin liian kunnianhimoiselta, ja niinpä Aimo Viherluoto sai laatia sävelmään uudet sanat, jotka tosin nekin istuvat hienosti tämän melodian pariksi.

Teksti Helavalkea, sekin Aleksis Kiven, taas on ollut pohjalla sävelaiheessa, joka myöhemmin päätyi turkulaisvalmisteisen elokuvan musiikiksi ja jälkeen päin vieläpä taitteeksi omaan häämarssiin.

Muutenkin Pentti Viherluodon sävelmät syntyivät yleensä niin, että hän sai eteensä hyvän sanoituksen ja se lähti – usein jo saman tien – kehkeytymään ajatuksissa säveliksi. Joskus tosin sanat tai tietty aihe alkoi muotoutua myös omassa päässä, ja silloin sekä laulun sanat että sävel syntyivät näin yhtä matkaa samalta tekijältä.

Uran alkuvuosikymmenten taiteilijaparin Aimo-veljen varhaisen poismenon (1956) jälkeen oli onneksi tarjolla hyviä sanoittajia menetystä korvaamaan. Laajempaa yhteistyötä syntyi etenkin Veikko Lavin, Jorma Puumalaisen ja myöhemmin Pekka Niemen kanssa.

KIRJALLISUUS OLI YKSI PENTTI VIHERLUODON LEMPIHARRASTUKSIA. Niinpä ei olekaan ihme, että otteita hänen lukemastaan on päätynyt sävellystenkin aineksiksi.

Aiemmin mainittiin jo Aleksis Kiven säkeet innoituksen lähteinä. 1950 paikkeilla Ruissalon saaren ja sen luonnon suuri ystävä Pentti Viherluoto on pukenut säveliksi toisen Ruissalosta lumoutuneen, 1800-luvun alussa eläneen runoilijan Mikael Choraeuksen tunnelmakuvan Kesäyö. Einari Vuorelan lyhyt ja veikeä , haikumaisen tiivis runo Vävy on Viherluodolta saanut herkullisen sävelasun v. 1969.

Erityisen mielenkiintoinen on Omar Khaijamin, 1100-luvulla eläneen itämaisen filosofin ja matemaatikon nelisäkeiden innoittama kuuden laulun sarja Teltantekijän lauluja v:lta 1969. Laulusarja saikin kauan odottaa esillepääsyään, kunnes se puoliksi sattumalta tuli esiin sekä arkistojen uumenista että kantaesityksessä 2016 laulaneen Reijo Aholan nuottikaapista.

————

NUOTTIPINOJA, KÄSIKIRJOITUKSIA, SANOITUKSIA, VIHKOJA, KOPIOITA…

alkuperäisiä luonnoksia myöhempiin hittisävelmiin, talvisodan pommituksista pelastuneita hiiltyneitä nuottiarkkeja… 1940- ja 1950-luvun painettuja iskelmänuotteja nostalgisin kansikuvin,

kokonaisia kirjoja täynnä käsin piirrettyä täsmällistä ja kaunista nuottitekstiä, sovituksia yhtyeille… arkistoitavaa, ammoin talletettua, aakkostettua… unohdettua, uutta ja ennennäkemätöntä…

Mustaa ruusua, Puhelinlankaa, Kaukaista ystävää, Kustavin merimiestä, Laulua Turulle, surusilmää ja soittajapoikaa, humppaa foksia iskusävelmää valssia…

…JA ”KIRKONKELLOT”! Siinä se on, Kirkonkellot! Volter Kilven säkeet, Pentti Viherluodon sävellys marraskuuta 1974. Laululle ja pianolle kirjoitettu. Tiettävästi ei koskaan esitetty. Ei ehkä ihmekään: sen verran syvämietteinen ja olemassaolon perustuksia pohtiva teksti, ja samoihin syvyyksiin vievä sävel.

Viherluoto on säveltänyt Volter Kilpeä?! Kilveltä tämä vaikuttaa, mutta mistä? Ihan varmasti?

Kirjaston koluaminen ja Kilven teosten selaaminen tuottaa tulosta: nämä säkeet löytyvät Volter Kilven Kirkolle-romaanin viimeisiltä lehdiltä, missä kirkkomaalle saapuvien matkalaisten ajatus pysähtyy ikuisuuskysymyksten äärelle ja juhannuspäivän auringonpaisteen rinnalle hiipivien varjojen syvyyksiin.

”Kumpujen kalve ja karkelo päivän, / sumennon lepo ja juhannuskansa: / samaako kehtoa elon ja kuolon / nurmien kirjo ja santainen varjo…”

Teoksen esilehdellä on kirjailijan Huomautus lukijalle:

”Kirjassa esiintyviä runoriveiksi jaksoitettuja kohtia ei ole rakennettu eikä tarkoitettu runoiksi, ovat vain paisuvampaa proosaa, joka ymmärtämisen helpottamiseksi on jäsennetty lausejaksojen hengityksen mukaiseksi.”

Hienosti taipuu tämä ”paisuvampi proosa” sävelmän kannettavaksi, ja voi vain arvailla, miten näitten säkeitten tunnelma on puhutellut säveltäjää.

”Kaikille yhteinen ketojen nuoruus, / kaikkia käskevä leipäinen sarka, / kaikille rauhana kellojen kumu, / kaikkien sylinä kätkevä multa.”

Ja kun teokseen tulkiksi on tarjolla upea baritoni Mikko Laiho, (piano Virpi Metsätähti), saa Kirkonkellot viimein arvoisensa ensiesityksen kahdessa Viherluoto-konsertissa kesällä 2019!

VM

Arkistolöytö mukana kesän Viherluoto-konserteissa!

Pentti Viherluodon musiikkia kuullaan ke 3.7.2019 klo 21.00 Askaisten kirkossa ja ke 10.7.2019 klo 21.00 Paraisten kirkossa

Tuolloin kuullaan tutumpia ja harvinaisempia sävelmiä otsikolla ”TUULIKANNEL – kesäisiä lauluaarteita Pentti Viherluodon tuotannosta”

Konsertin nimisävelmä Tuulikannel lienee yksi Viherluodon upeimmista melodioista ja kantaa kuulijansa syvälle sielun ja kesäisten niittyjen tunnelmiin:

”Länsituuli suvisunnuntaina / kulkee yli kukkaniittyjen. / Tuulikannel tuvan seinustalla / soittaa silloin hiljaa helkkyen…”

Solistina on upea baritoni Mikko Laiho, huiluosuudet soittaa Allan Metsätähti, piano ja urut Virpi Metsätähti – ja muutama kappale kuullaan myös urkusoolona. Askaisten konsertissa laulaa myös Maskun kanttori Joni Poutanen, Paraisilla toisena solistina on Helmi Männistö.

Ohjelmassa on tuttujen aarteiden lisäksi mm. herkullinen, vasta muutama vuosi sitten kantaesitetty sarja v:lta 1969 ”Teltantekijän lauluja” Omar Khaijamin runoihin, sekä arkistolöytö, Volter Kilven tekstiin v. 1974 sävelletty syvämietteinen laulu ”Kirkonkellot”, joka tänä kesänä siis saa ensiesityksensä!

Svengaavien foksien, valssien, tangojen ja muun rytmimusiikin tekijänä tunnettu Viherluoto kiinnostui vuosikymmenten mittaan yhä enemmän laulelmatyyppisten sävellysten luomisesta. Niitä syntyi runsaasti sekä tilaustöinä että kirjallisuudesta löytyneitten säkeitten innoittamina.

Tämän Volter Kilven tekstin säveltäjä on poiminut Kilven ”Kirkolle”-romaanin viimeisiltä sivuilta, missä kirjailija pohtii olemassaolon syvimpiä kysymyksiä – ja voi vain arvailla, miten ne ovat puhutelleet ja inspiroineet säveltäjää.

Kuten näemme, Viherluodon arkistojen kätköistä löytyy edelleen yllätyksiä ja tuoretta ammennettavaa!

Sanoittajien kirjo illan ohjelmassa on muutenkin laaja: mukana on siis tekstejä Volter Kilvestä ja Omar Khaijamista niin Veikko Laviin, turkulaiseen Pekka Niemeen kuin Pentin veljeen Aimo Viherluotoon (Harry Etelä) ja puolisoon Laila Viherluotoon. ”Kesäyö”, joka tällä kertaa kuullaan instrumentaalina, on sävelletty Mikael Choraeuksen runoon, ja on joukossa säveltäjän omiakin sanoituksia.

VM

Turussa paljastettiin Pentti Viherluodon muistolaatta !

Suuri Turun ja Ruissalon ystävä, ”Portsan poika”, monien koko kansan tunteminen suosikkisävelmien ja lukuisien Turku-aiheisten laulujen luoja on viimein saanut oman muistolaatan.

Pentti Viherluoto (1915-2004) ja hänen kirjoittajaveljensä Aimo Viherluoto nimim. Harry Etelä (1911-1956) asuivat nuoruutensa vuosikymmenet Portsan kaupunginosassa. 

Tänä aikana heistä alkoi kehkeytyä taiteilijapari, joka sävelmillään ja sanoituksillaan, piirroksillaan  ja kertomuksillaan on luonut lähtemättömiä kuvia ja tunnelmia ihmisten mieliin.

(Yllä: Aimo ja Pentti Viherluoto Portsan kodissaan 1930-luvulla, ennen 1939 pommituksia. Alla: Puutalopihan tunnelmia! PV:n piirtämä nuotinkansi veljesten lauluun ”Iloinen soittajapoika”.)

Moni turkulainen ja turistikin tietää Viherluodon ja Portsan yhteyden, mutta missä hän täällä asui? Sitä on kyselty puutalojen kaupunginosassa tämän tästä. Nyt asia on todettavissa uutuuttaan kiiltävästä muistolaatasta, joka on saatu Pentin ja Aimon entisen kotitalon seinään osoitteessa As.Oy Wuorela, Puutarhakatu 40.

Muistolaatta paljastettiin ja sitä juhlittiin Viherluodon sävelin Portsan äskeisillä katumarkkinoilla sunnuntaina 19.5.2019.

Muistolaatan saamiseksi ovat olleet aktiivisia Viherluodon vanhat tutut ja ystävät:

Hankkeen laittoi liikkeelle, laatan kiinnitti sekä paljasti Kalle Lundmark, yksi Portsan kanta-asukkaista. Lundmark oli Viherluotojen ihailija ja kaveri jo pojankoltiaisena 1940-luvulla, ja ystävyys jatkui läpi vuosikymmenten. 

Myös laatan valmistus on portsalaislähtöistä – sen on valmistanut kyseisessä talossa asuvien Jouko ja Marita Mattilan liike ”Koristemetalli”. Mattilat ovat mm. olleet kuulemassa ja videoimassa Viherluodon esiintymisiä taloyhtiön pihajuhlissa 1970- ja 80-luvuilla.

Pentti Viherluoto -seura on ollut hankkeessa mukana ja nyt kiittää ja iloitsee tämän hienon kunnianosoituksen toteutumisesta!

As.Oy Wuorela, Puutarhakatu 40 Turku

2018 tapahtunutta

Vuosi on ollut täynnä antoisia tapahtumia Viherluodon musiikin parissa:

Maaliskuussa ”Vallilan tango” -orkesteri ihastutti Viherluoto-konsertillaan Ruusukorttelissa, huhtikuussa vietettiin Köysisalissa laulu- ja tarinailtaa ”Kevättä rinnassa” -teemalla,

toukokuussa oltiin mukana Portsan katumarkkinoilla sekä koettiin jo perinteeksi muodostuva ”Aamu Airistolla” -risteily ms. Rudolfinalla, syyskuussa saatiin nauttia ruotsalaisen ”Liljor”-yhtyeen kaihoisista Viherluoto-tulkinnoista Sibelius-museon konsertissa ja lokakuun alussa oli vuorossa kokonainen konsertillinen PV:n musiikkia Ruskon harmonikkakerhon ja laulusolistien hienona esityksenä Raision kirjaston Martinsalissa.

Marraskuun lopulla tunnelmoitiin jälleen Manillan Köysisalissa Viherluodon veljesten musiikin, tarinoitten ja yhteislaulujen parissa (yhteistyökumppanina salia isännöivä TSL).

Seuramme toimijat ovat myös kutsuttuina vierailijoina kertoneet säveltäjästä ja laulattaneet yleisöä myös monissa eri kerhojen ja yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa.

”Vallilan Tango” valloitti Turussa

3.3.2018 kuultiin hieno kattaus Viherluodon musiikkia vanhaan tanssi- ja iskelmämusiikin erikoistuneen pääkaupunkilaisorkesterin esittämänä. Soundit olivat kohdallaan ja tulkinnoista huokui aito kiinnostus sekä tutumpaa Viherluotoa että orkesterin arkistolöytöjä kohtaan.

Iltapäiväkonsertin paikkana oli Ruusukorttelin sali, joka täyttyi ihastuneista kuulijoista. Pentti Viherluoto -seura oli osaltaan mukana järjestelyissä ja toivottaa Vallilan Tangon mainiot muusikot tervetulleiksi Turkuun uudestaan ja mieluusti vähän isommallekin estradille esittämään Viherluotoa hienolla nostalgisella otteellaan. ”Kaivaukset” arkistoissa jatkuvat, ja uusia helmiä tuotaneen päivänvaloon, Puhelinlankoja ja Mustaa ruusua unohtamatta.

Kiitos, Vallila!

Keväinen risteily ”Ilta Airistolla” 17.5.2017 klo 19-23 S/S Ukkopekan matkassa ja Viherluodon sävelin!

Laivalla oli tarjolla hyvää ruokaa, soittoa, solisteja ja yhteislaulua  –  PV-seuran solisteina ja laulattajina Reijo Ahola ja Aulis Kotaviita. Loistokarin luona nautittiin illallinen – laituritanssit tosin jätettiin väliin sateen takia – ja paluumatkalla lisää laulua ja soittoa Ukkopekan muusikoitten johdolla.

Kuultiin myös välillä kadoksissa olleen Ukkopekka-valssin ”uusintaensi-ilta” solistina Aulis Kotaviita (säv. PV, sanat Pekka Niemi)! Kerrassaan valloittava merellinen sävellys tämäkin.

12.3.2017 kuultiin kevään suuri Viherluoto-konsertti

image

Pentti Viherluoto -seura järjestää säveltäjän musiikin ympärille koottuja suuria ja pienimuotoisempia tilaisuuksia.

Traditioita ylläpidetään mm. keväisellä isohkolla tapahtumalla, joka jälleen osui maaliskuuhun, Pentin syntymäkuukauteen. V. 2015 (9.3.) vietettiin säveltäjän 100-vuotispäiviä Turku-aiheisin lauluin ja tarinoin Turun pääkirjaston studiossa, upean kuukauden mittaisen juhlanäyttelyn ohessa. Keväällä 2016 risteiltiin saariston vesillä ”Aamu Airistolla” -valssia ja muita Pentin merellisiä hittejä laulaen.

Nyt oli vuorossa hieno kattaus Viherluodon sävelmiä mainioina kuorosovituksina. Kuten tunnettua, Pentin sävelmät taipuvat moneen ja inspiroivat uusiin ja luoviin tulkintoihin. Kuorotkin ovat silloin tällöin esittäneet hänen teoksiaan, mutta tuskin ennen tässä laajuudessa.

12.3.2017 klo 16 Sigyn-salin lavan täytti sekakuoro SenioriKulkuset, ja ilmoille kajahtivat kuoron johtajan Arja Lylyn hienot sovitukset tutuista ja harvinaisemmistakin Pentin kappaleista.

Konsertin järjestivät yhteistyönä SenioriKulkuset-kuoro ja Pentti Viherluoto -seura, jotka kumpikin toivat lavalle myös joukon taidokkaita solisteja.